Vuonna 1756 Burman kuninkaalla Alaungpayalla oli tavoite. Hän halusi rakentaa kauppasuhteen Englannin kanssa. Mutta edessä oli yksi iso kysymys. Miten saada Englannin kuninkaan huomio? Miten herättää kiinnostus niin, että hänen viestiään ei vain ohiteta?

Burman kuningas ymmärsi, että tavallinen kirje ei välttämättä riittäisi. Siksi hän päätti tehdä jotain poikkeuksellista. Hän päätti lähettää Englannin kuninkaalle kultaisen kirjeen. Eikä kyseessä ollut vain kauniisti kirjoitettu kirje. Kirje kaiverrettiin puhtaaseen kultaan. Sitä koristi 24 rubiinia. Ja se toimitettiin norsunluiseen koteloon pakattuna. Se oli kirjaimellisesti kultainen kirje.

Ajatus oli yksinkertainen. Jos kirje on tarpeeksi arvokas, tarpeeksi erikoinen ja tarpeeksi vaikuttava, niin se varmasti huomataan. Ja huomio kyllä saatiin. Mutta kirje ei kuitenkaan toiminut. Se ei tuonut haluttua lopputulosta. Kauppasuhdetta ei syntynyt. Vaikka kirjeen sisältämä ehdotus olisi voinut muuttaa kahden imperiumin talouden suunnan, mutta niin ei tapahtunut. Miksi?

Koska kultainen kirje saapui Lontooseen kaksi vuotta liian myöhässä. Ja kun se lopulta saapui perille, britit eivät edes ymmärtäneet sen merkitystä, koska kirje oli kirjoitettu vieraalla kielellä. Niinpä kirje arkistoitiin kirjaston hyllylle. Ja sinne se jäi. Vuodeksi? Kymmeneksi vuodeksi? Ei. 250 vuotta, niin kauan kesti ennen kuin kirjeen sisältö saatiin kunnolla käännettyä ja ymmärrettyä.

Pysähdy miettimään sitä hetkeksi. Yksi historian arvokkaimmista kirjeistä. Kullasta tehty. Rubiineilla koristeltu. Kirje herätti kyllä huomiota. Mutta huomion saaminen ei yksin riitä. Kultaisen kirjeen pitää myös johtaa toimintaan. Sen pitää noudattaa markkinoinnin kultaista sääntöä: Oikea viesti, oikealle ihmiselle, oikeaan aikaan. Burman kuninkaan kultainen kirje tuli liian myöhään. Ja sitä ei ymmärretty. Siksi kauppasuhdetta ei syntynyt.

Burman kuningas ymmärsi kuitenkin yhden asian oikein: Ei kannata lähettää tavallista massakirjettä, joka katoaa muiden joukkoon, vaan pitää lähettää kultainen kirje, jotta saadaan huomio. Mutta se ei vielä riitä. Kultaisen kirjeen pitää saada vastaanottaja myös toimimaan. Tarinan opetus on siis tämä: Älä lähetä pelkästään tavallisia kirjeitä, vaan lähetä kultaisia kirjeitä, jotta saat huomion, sekä varmista myös, että kultaiset kirjeet myös johtavat toimintaan.

Tänään sama tarina toistuu suomalaisissa verkkokaupoissa. Ei kuninkaiden välillä. Vaan verkkokaupan ja asiakkaiden välillä. Uutiskirjeitä kyllä lähetetään ja automaatiotkin saattavat olla päällä. Mutta viestit eivät välttämättä herätä kiinnostusta, osu oikeaan hetkeen, puhuttele oikeaa ihmistä tai johda toimintaan.

Ongelma on siinä, että kiireisillä verkkokauppiailla ei usein ole aikaa tehdä kultaisia kirjeitä perusteellisesti, koska koko verkkokaupan pyörittäminen on heidän vastuullaan. Siksi kannattaa hankkia ammattilainen, joka varmistaa kaksi asiaa: 1) että kultaisia kirjeitä lähetetään ja 2) että ne tuovat myös halutun lopputuloksen. Me Emailgurulla olemme asiantuntijoita tässä.

Me emme anna asiakkaidesi odottaa 250 vuotta, että kirjeesi tulevat ymmärretyiksi, vaan muutamme verkkokaupan asiakkaissa piilossa olevan potentiaalin jatkuvasti kasvavaksi rahavirraksi kultaisilla kirjeillä.